Kirjoittajalle

Tutustu huolellisesti kaikkiin annettuihin ohjeisiin, jotta toimitusprosessi olisi mahdollisimman sujuva ja mutkaton. Ohjeet ovat yleisluontoisia, ja jokaisen yksittäisen julkaisun kohdalla toimitus tekee harkintaa, millaisia vaiheita sen toimittamiseen kuuluu. Ohjeet on laadittu tekstimuotoiselle julkaisulle, mutta ne pätevät myös audiovisuaalisiin julkaisuihin.

Käsikirjoitus tulee osoittaa johonkin seuraavista osastoista: Tuloksia, Näkökulmia, Käytännön hyötyä, Kirja-arvioita ja Tutkimusta. Osastojen tarkemmat ohjeet löydät Lähetä käsikirjoitus -välilehdeltä. Julkaisuehdotuksen lähettäminen edellyttää rekisteröitymisen julkaisujärjestelmäämme.

HAMK Pilkussa julkaistaan opetus- ja kulttuuriministeriön kriteeristön mukaisia julkaisuja. Huolehdi siis, että  

1. julkaisua ei ole julkaistu aiemmin samassa muodossa
2. julkaisu ei sisällä markkinointia
3. julkaisussa näkyy tekijän/tekijöiden asiantuntijuus ja yhteys työhön. 

HAMK Pilkussa julkaiseminen on HAMKin henkilökunnalle ja opiskelijoille maksutonta. Jos et kuulu edellä mainittuihin ryhmiin, mutta haluat julkaista HAMK Pilkussa, ota yhteys toimitukseen julkaisut@hamk.fi.

Toimitusprosessi

Muista varata aikaa toimitusprosessiin. Toimitusprosessin kesto on aina artikkelikohtainen, sillä siihen vaikuttavat useat eri tekijät. Tyypillisesti käsikirjoitus on julkaisuvalmis muutaman viikon kuluessa siitä, kun se on lähetetty prosessiin mukaan, mutta pisimmillään prosessiin voi mennä parikin kuukautta. 

Toimitusprosessin vaiheet ovat yksinkertaisimmillaan seuraavat: 

1. Kirjoittaja lähettää käsikirjoituksen toimitusprosessiin ja hyväksyy julkaisusopimuksen ehdot.
2. Käsikirjoitus hyväksytään toimitusprosessiin ja toimitus tekee plagioinnintarkastuksen.
3. Käsikirjoitus arvioidaan.
4. Kirjoittaja muokkaa tekstiä.
5. Toimitus editoi tekstiä ja hyväksyy tekstin julkaistavaksi.
6. Toimitus julkaisee tekstin.

Toimitus tarkastaa jokaisen tarjotun käsikirjoituksen: vastaako se lehden ja osaston ohjeita, onko se selkeä kokonaisuus, täyttyvätkö opetus- ja kulttuuriministeriön kriteerit ja niin edelleen. Tarvittaessa toimitus voi pyytää muutoksia käsikirjoitukseen ennen varsinaista arviointiprosessia.

Kaikki toimitusprosessiin hyväksytyt käsikirjoitukset arvioidaan. Arvioinnin tekee joko toimitus tai toimituksen valitsema(t) asiantuntija(t). Arviointi on avoin molempiin suuntiin. Tutkimusta-osastolle tarjotuille käsikirjoituksille pyydetään pääsääntöisesti kaksi arvioijaa, muille käsikirjoituksille riittää tavanomaisesti yksi.

HAMK Pilkku -lehdessä on käytössä desk reject -käytäntö, mikä tarkoittaa sitä, että toimitus voi hylätä käsikirjoituksen jo ennen kuin se on lähetetty arviointiin. Käsikirjoituksen hyväksyminen toimitusprosessiin ei vielä tarkoita sitä, että se varmasti julkaistaan HAMK Pilkussa, vaan toimitus harkitsee sitä prosessin kaikissa vaiheissa.

Julkaiseminen HAMK Pilkussa edellyttää julkaisusopimuksen hyväksymistä. Sopimus syntyy, kun teksti lähetetään tarjolle julkaisuprosessiin. Katso lisätietoa tämän sivun alalaidasta, kohdasta ”Julkaisusopimus ja tekijänoikeudet”.

Toimituksen kiireisimpiä aikoja ovat touko-kesäkuu, elokuu ja marras-joulukuu. Näinä aikoina käsikirjoitusten määrän vuoksi käsittelyajat voivat olla tavallista pidempiä. Loppuvuoden kiireisen aikataulun vuoksi emme todennäköisesti ehdi käsitellä joulukuussa tarjottuja käsikirjoituksia enää saman vuoden puolella. Huomioithan tämän, kun tarjoat julkaisuasi toimitusprosessiin.

Kokoelmajulkaisut 

Voimme julkaista myös kokoelmia. Jos suunnittelet kokoelmajulkaisua, ota mahdollisimman varhain yhteyttä toimitukseen julkaisut@hamk.fi. Toimitathan jo samalla alustavan sisällysluettelon. Julkaisupalveluista saat myös tarkemmat ohjeet kokoelmajulkaisun tekemiseen. 

Kokoelmajulkaisujen julkaisuja koskevat samat ohjeet kuin yksittäisiä julkaisuja. Kokoelmajulkaisuun kuuluvat julkaisut voidaan julkaista joko yksittäisinä verkkoartikkeleina tai yhteen koottuna pdf-muodossa (huomioi mahdolliset kustannukset). 

Kokoelmaan kuuluvat artikkelit voivat olla keskenään erityyppisiä, eli ne voivat kuulua lehden eri osastoihin. Artikkeleiden tulee muodostaa yksi selkeä kokonaisuus, mutta jokaisen artikkelin tulisi pystyä toimimaan myös yksinään. Emme siis suosittele viittaamaan ristiin artikkeleissa! Kokoelmassa tulee olla vähintään kolme artikkelia, ja artikkelit julkaistaan yhtä aikaa. 

Kaikki julkaisumme arvioidaan riippumatta siitä, ovatko ne yksittäisiä artikkeleita vai osa kokoelmajulkaisua. Riippuen siitä, millainen kokoelmasi on, varaa koko prosessiin noin kolme kuukautta aikaa (arviointi, editointi jne.) Aikataulu sovitaan yhdessä toimittajien ja julkaisupalveluiden kesken ennen prosessiin ryhtymistä. 

Käsikirjoituksen muotoileminen 

Käsikirjoituksen huolellinen muotoileminen nopeuttaa toimitusprosessia; se auttaa sekä toimitusta että arvioijia ymmärtämään artikkelisi sisällön paremmin. Lisäksi se vähentää mahdollisten korjauskierrosten määrää. 

Tekstin muotoileminen 

• Toimita teksti OpenOffice-, Microsoft Word- tai RTF-muotoisena tiedostona.
• Voit käyttää mitä tahansa fonttia, fonttikokoa ja riviväliä, mutta erottele otsikot selkeästi muusta tekstistä ja toisistaan esim. Wordin valmiilla otsikkotyyleillä.
• Vältä erilaisia tekstin korostuskeinoja. Voit käyttää kursivointia tai lihavointia harkitusti, mutta pidä huoli, että yhdellä korostuskeinolla on vain yksi käyttötarkoitus. Voit käyttää muotoiluja esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:
  • kokonaisten teosten nimissä (kursivointi)
  • ei-suomenkielisissä sanoissa (kursivointi)
  • kun mainitset jonkin erittäin oleellisen käsitteen ensimmäistä kertaa (lihavointi)
• Käytä suoria lainauksia vain tarpeen mukaan ja erottele ne lainausmerkein. Käännä kaikki lainaukset sille kielelle, millä olet artikkelisi kirjoittanut.
• Erota yli kahden virkkeen mittaiset lainaukset omaksi kappaleekseen. 

Kirjoitustyyli ja oikeinkirjoitus 

• Käytä tekstiä havainnollistavia väliotsikoita, sillä ne helpottavat lukemista. Suosi mieluummin tekstin sisältöä (esim. ”Ammattikorkeakoulu asiantuntijuuden rakennuspaikkana”) kuin sen rakennetta kuvaavia otsikoita (esim. ”Aineistot ja menetelmät”). Voit käyttää numerointia, jos tarjoat lehteäsi Tutkimusta-osastoon.
• Kirjoita lyhenteet leipätekstissä auki (esim. → esimerkiksi; n. → noin; mm. → muun muassa ja niin edelleen).
• Kirjoita numerot 1–10 kirjaimin (yksi, kaksi, kolme, …).
• Käytä prosenttimerkkiä (%) vain numeroilla esitettyjen lukujen yhteydessä. Muista sanan taivutus! Tarkempia ohjeita prosenttimerkin käyttöön löydät esimerkiksi Kielitoimiston ohjepankista.
• Selitä keskeiset käsitteet.
• Selitä epätavanomaiset lyhenteet. Kiinnitä huomiota erityisesti korkeakoulukontekstissa ja hankemaailmassa käytettyihin lyhenteisiin; ne eivät välttämättä ole lukijalle tuttuja.
• Vältä ylenpalttista lyhenteiden käyttöä: jos käsite esiintyy tekstissä kerran tai kaksi, tarvetta käsitteen lyhenteen käyttämiselle ei ole.
• Käytä mahdollisuuksien mukaan sukupuolineutraalia kieltä.
• Jos kirjoitat englanniksi, huolehdi, että käytät vain yhtä kieliasua (esim. amerikanenglanti tai brittienglanti).
• Pyydä tarvittaessa ulkopuolista apua tekstien kieliasun tarkistamiseen jo ennen tekstin lähettämistä toimitusprosessiin. 

Kuvat ja taulukot 

• Toimita kuvat erillisinä tiedostoina joko gif-, jpg- tai tiff-tiedostona (resoluutio vähintään 300 dpi).
• Toimita kuviot ja taulukot muokattavina taulukko-ohjelman tiedostoina. Huomioi, että teknisistä syistä johtuen taulukoissa ei ole mahdollista käyttää muotoiluja tai värikoodausta.
• Numeroi artikkelissa käyttämäsi kuvat, kuviot ja taulukot juoksevasti. Nimeä tiedostot vastaamaan tätä numerointia. Viittaa leipätekstissä kaikkiin kuviin ja taulukoihin.
• Muotoile käyttämäsi kuviot HAMKin brändiohjeiston mukaisesti. 
• Laadi kaikille kuville ja taulukoille selittävä kuvateksti, jossa mainitset myös kuvan lähteen ja/tai kuvan ottajan. Käytä vain sellaisia kuvia, joihin sinulla on käyttöoikeus.
• Lisää kaikkiin kuviin vaihtoehtoinen teksti. Ohjeita vaihtoehtoisen tekstin tekemiseen löydät esimerkiksi täältä ja täältä.

Lähdeviitteet ja lähdeluettelo

• Muotoile tekstiviitteet ja lähdeluettelo APA 7 -lähdeviitemallin mukaisesti. Tiivistetyt ohjeet löydät esimerkiksi HAMKin opinnäytetyöoppaasta.
• Käytä tekstinsisäisiä viitteitä lähdeviitemallin mukaisesti. Älä käytä alaviitteitä, äläkä upota tekstiin hyperlinkkejä.
• Viimeistele lähdeluettelo huolellisesti. Tarkista, että olet lisännyt kaikki käyttämäsi lähteet sekä tekstiviitteisiin että lähdeluetteloon. Tarkista myös, ettei lähdeluettelossa ole ylimääräisiä lähteitä. Jos lähdeluettelossa on puutteita, se lähetetään takaisin korjattavaksi.
• Sijoita lähdeluettelo kirjoituksen loppuun otsikon ”Lähteet” alle.

Tekoälyn käyttö 

Tekoälyn käyttö ei ole lähtökohtaisesti kiellettyä, mutta edellytämme kaikilta kirjoittajiltamme tekoälyn vastuullista käyttöä. 

Tekoälyn käyttö julkaisun tekemisessä 

Voit käyttää tekoälyä esimerkiksi ideointiin ja jäsentelyyn. Sillä ei voi kuitenkaan teettää kokonaisia kirjoituksia. Kaikissa julkaisuissa pääosan sisällöstä tulee olla ihmisen luomaa. Huomioi lisäksi seuraavat:

• Älä merkitse tekoälyä tekijäksi. Tekijyys edellyttää sitä, että otetaan vastuu julkaisusta – tekoälyhän tätä ei voi tehdä.
• Älä käytä tekoälyä lähteenä, paitsi jos tutkimuksesi kohteena on nimenomaan tekoälyn tuottama sisältö. Merkkaa tällöin selkeästi ylös käyttämäsi promptit eli kehotteet, saamasi tekoälytuotos sekä päivämäärä ja käyttämäsi tekoälypalvelun osoite.
• Ilmaise tekoälyn käyttö sopivassa kohdassa. Jos käsikirjoituksessa on sisältöä, joka on luotu tekoälyllä, kirjaa siihen käytetyt promptit eli kehotteet näkyviin.
• Jos olet käyttänyt tekoälyä kielenhuoltoon, kääntämiseen tai tekstin sujuvoittamiseen, sitä ei tarvitse erikseen mainita. 

Tekoälyn käyttö julkaisun arvioinnissa 

Tekoälyn käyttö HAMK Pilkkuun tarjottujen julkaisujen arvioinnissa on kielletty. 

Tekoälyn käyttö toimitustyössä 

Toimitus voi harkintansa mukaan käyttää tekoälysovelluksia (esim. Grammarly) englanninkielisen tekstin kielenhuollossa ilman erillistä ilmoitusta. Jos toimitus haluaa hyödyntää tekoälyä jollakin muulla tavalla toimitustyössä, tästä sovitaan kirjoittajan kanssa erikseen. Tällaisesta käytöstä kirjoittaja voi halutessaan kieltäytyä.

Hyvä tieteellinen käytäntö 

Hämeen ammattikorkeakoulu on sitoutunut noudattamaan hyvää tieteellistä käytäntöä kaikessa toiminnassaan. Myös me HAMK Pilkussa toimimme samojen periaatteiden mukaisesti ja edellytämme sitä kaikilta kirjoittajiltamme. Kirjoittajat sitoutuvat noudattamaan hyvää tieteellistä käytäntöä lähettäessään käsikirjoituksensa mukaan toimitusprosessiin. 

Voit lukea hyvästä tieteellisestä käytännöstä Tutkimuseettisen neuvottelukunnan verkkosivuilta. 

Julkaisusopimus ja tekijänoikeudet 

HAMK Pilkku on avoimen tieteen hengen mukaisesti open access -alusta, jonka kaikki julkaisut ovat avoimesti ja ilmaiseksi kenen tahansa saatavilla. Käytössämme on Creative Commons -lisenssi CC BY-NC-SA, mikä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi jakaa, kopioida ja muokata julkaisua, kunhan mainitsee tekijän nimen, merkitsee linkin alkuperäiseen tuotokseen ja jakaa aineiston edelleen samalla lisenssillä. Lisäksi julkaisujen kaupallinen käyttö on kielletty. Tutustu tarkemmin CC-lisensseihin Creative Commonsin verkkosivuilla. 

Julkaiseminen HAMK Pilkussa edellyttää julkaisusopimuksen hyväksymistä. Sopimukseen sitoudutaan siinä vaiheessa, kun tekijä lähettää tekstin julkaisujärjestelmän kautta (”lähetä käsikirjoitus”) toimitusprosessiin. Julkaisusopimuksen näet täältä. Huomaathan, että jos käsikirjoituksessa on useampi kuin yksi kirjoittaja, yhteyshenkilönä toimiva tekijä, eli se, joka lähettää käsikirjoituksen julkaisujärjestelmään, vahvistaa antavansa nämä luvat sekä itsensä että mahdollisten kanssakirjoittajiensa puolesta. Suostumuksen antaja on itse velvollinen informoimaan tästä mahdollisia muita kirjoittajia ja varmistamaan heidän ymmärtävän nämä ehdot

Vastuu julkaisuista on kirjoittajilla itsellään. Hämeen ammattikorkeakoulu tai HAMK Pilkun toimitus ei vastaa julkaisujen sisällöstä tai niihin liittyvistä oikeuksista.