Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Kirjoittajan ohjeet

Ennen käsikirjoituksen lähettämistä tutustu huolellisesti kirjoittajan ohjeisiimme, jos et ole jo niin tehnyt. Lisää käsikirjoitukseesi seuraavat asiat:

Kirjoittajien esittelytekstit: Hamkilaisista kirjoittajista käytetään automaattisia yhteystietokorttinostoja HAMKin verkkosivuilta. Jos et ole HAMKin työntekijä, liitä käsikirjoituksesi mukaan vapaamuotoinen mutta enintään kolmen virkkeen mittainen esittelyteksti. Sisällytä esittelytekstiin nimi, tehtävänimike ja organisaatio. 

Pääkuva: Voit ehdottaa itse pääkuvaa tai pyytää toimitusta etsimään mieluisan. Lisää pääkuva erillisenä tiedostona julkaisujärjestelmässä. Tarkista, että sinulla on käyttöoikeudet kuvaan.

Kuviot: Jos julkaisusi sisältää kuvioita, ne tulee muotoilla HAMKin brändiohjeiston mukaisesti. Luomme julkaisuihin sopivat ohjeet myöhemmin, siihen saakka löydät värit, väriyhdistelmät ja fontit HAMKin brändiohjeistosta. 

Hanketiedot: Jos teet julkaisusi osana hanketta, pidä huoli, että toimitat käsikirjoituksen mukana kaikki tarvittavat tiedot hankkeen rahoittajasta ja yhteistyökumppaneista (yleensä vähintään logot) sekä perustiedot hankkeesta.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Huomaathan, että julkaisu edellyttää seuraavaa:

  • Käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu eikä se ole toisen julkaisun käsiteltävänä.
  • Käsikirjoitus täyttää kirjoittajaohjeissa esitetyt vaatimukset (huomioi myös tiedostomuotojen vaatimukset).
  • Olen tutustunut julkaisusopimukseen ja hyväksyn sen ehdot (huomioi myös aineiston käyttöoikeuden varmistaminen).
  • Jos käsikirjoituksessa on useampi kuin yksi kirjoittaja, vahvistan, että annan nämä luvat itseni ja mahdollisten kanssakirjoittajien puolesta. Suostumuksen antaja on itse velvollinen informoimaan tästä mahdollisia muita kirjoittajia ja varmistamaan heidän ymmärtävän nämä ehdot.

Tuloksia

Tuloksia-osastoon kuuluva artikkeli sisältää esimerkiksi toteutuksen, hankkeen, vierailun tai yhteistyön kuvauksen. Teksti on kertovaa tai raportoivaa, ja siinä pääosassa ovat saadut tulokset, mutta myös kirjoittajan/kirjoittajien asiantuntemus, kokemus ja osaaminen ovat tärkeä osa sisältöä. Ole mahdollisimman konkreettinen. 

Voit käyttää kirjoittamisen apuna seuraavia kysymyksiä: Millainen toteutus oli? Kenelle se oli suunnattu? Miksi se oli tarpeellinen? Mitä opit? Mitä tekisit seuraavalla kerralla toisin? Mikä onnistui erityisen hyvin? Miten tästä eteenpäin?

Käytä asianmukaisia lähteitä tarpeen mukaan.

Artikkelisi voi olla yleistajuinen (julkaisutyyppi E) tai ammatillinen (julkaisutyyppi D). 

Tekstin pituus on vähintään 3 000 merkkiä (sis. välilyönnit). 

Näkökulmia

Näkökulmia-osastolla julkaistaan artikkeleita, jotka ovat pohdiskelevia asiantuntijakatsauksia ajankohtaiseen aiheeseen. Tekstissä on hyvä nojata asianmukaisiin ja ajankohtaisiin lähteisiin.

Voit käyttää kirjoittamisen apuna seuraavia kysymyksiä: Miksi aihe on juuri nyt ajankohtainen ja tärkeä käsiteltäväksi? Mitä uusia näkökulmia tai ideoita tuot keskusteluun? Millä perusteella näkemyksesi on uskottava ja asiantunteva? Mitä muutoksia toivot artikkelisi herättävän lukijoissa tai yhteiskunnassa? 

Osastolla julkaistaan myös lektioita. 

Artikkelisi voi olla yleistajuinen (julkaisutyyppi E) tai ammatillinen (julkaisutyyppi D). 

Tekstin pituus on vähintään 3 000 merkkiä (sis. välilyönnit). 

Kirja-arvioita

Kirja-arvio tehdään mielellään kuluvana tai edeltävänä vuonna julkaistusta, ammatilliseen käyttöön soveltuvasta teoksesta, johon kirja-arvion tekijä perehtyy huolellisesti. Kirja-arvio on syytä tehdä kirjasta, joka herättää ajatuksia; ihan ok ei ole hyvä kirja-arvion lopputulema.  

Voit käyttää kirjoittamisen apuna seuraavia kysymyksiä: Millaisessa roolissa luit kirjan? Mitä se antoi sinulle ammatillisesti? Olitko sisällöstä samaa vai eri mieltä? Vastaako kirjan sisältö sitä, mitä alalla yleisesti ajatellaan ja tiedetään? Suosittelisitko kirjaa kollegoillesi? 

Kirja-arviossa on tyypillisesti seuraavia elementtejä: 

  1. Esittely
    1. Mikä kirja on kyseessä? Kuka sen on kirjoittanut ja koska? Mitä alaa kirja edustaa? Mikä on kirjan kirjoittajan suhde aiheeseensa?
  2. Yleinen kuvailu
    1. Mikä on kirjan pääväite? Mistä näkökulmasta kirja on kirjoitettu? Mihin alansa ilmiöihin kirja kytkeytyy, täyttääkö se jonkun aukon? Kenelle kirja on suunnattu?
  3. Tarkempi kuvailu ja arvottaminen
    1. Mitä aiheita kirjassa käsitellään? Älä kuitenkaan referoi sisältöä. Mitä ajatuksia kirja sinussa asiantuntijana herättää? Mitä oivalsit kirjan avulla? Mikä kirjassa on kiitoksen arvoista? Jäitkö kaipaamaan jotakin? Vaivasiko jokin kirjassa sinua?
    2. Millainen lukukokemuksesi oli? Oliko kirja helppo- tai vaikealukuinen? Onko se saatavilla äänikirjana?
    3. Opettaja, oletko käyttänyt kirjaa jo opetuksessasi? Miten käytät tai voisit ajatella käyttäväsi? Mikä arvo kirjalla olisi opiskelijoille?   

Voit höystää tekstiä yhdellä tai korkeintaan kahdella kirjasta poimimallasi kiinnostavalla lainauksella. Ne elävöittävät tekstiä ja antavat lukijalle pienen näytteen kirjan sisällöstä ja tyylistä. 

Artikkelisi on ammatillinen (julkaisutyyppi D). 

Tekstin pituus on vähintään 4 000 merkkiä (sis. välilyönnit). 

Tutkimusta

Tieteellisen artikkelin rakennetta (esim. IMRAD) mukaileva tutkimuksellinen artikkeli, joka sisältää aineiston ja menetelmän. Tyyli ja muotoilu valitaan tekstin tieteenalan mukaan. 

Kaikkiin Tutkimusta-osaston artikkeleihin tulee liittää noin 250 sanan mittainen abstrakti eli tiivistelmä, jossa kuvataan artikkelin sisältö. Abstrakti kirjoitetaan englanniksi. 

Tutkimusta-osaston artikkelit ovat ammatillisia (julkaisutyyppi D). 

Tekstin pituus on vähintään 8 000 merkkiä (sis. välilyönnit).

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Tarkemman tietosuojailmoituksen löydät HAMKin verkkosivuilta.